Scott Adamsilla riittää 'hyviä' niksejä työelämään:
(huom. nautitaan varovasti!)
Dilbert: 29.2.2008
Dilbert: 1.3.2008
Dilbert: 2.4.2008
Dilbert: 29.5.2008
Dilbert: 1.9.2008
Dilbert: 3.11.2008
Dilbert: 5.11.2008
Dilbert: 6.11.2008
Dilbert: 29.1.2009
Dilbert: 2.2.2009
Dilbert: 3.2.2009
tiistai 24. helmikuuta 2009
Nintendo Wiillä kotona ja töissä
Kouvolan kirjastoissa puhaltavat uudet tuulet, sillä konsolipelit valtaavat kirjastopisteet! Tämä taitaa olla liioittelua, mutta menköön. Kokoelmiin on tulossa muutama lainattava konsolipeli Wiille, PS:lle ja Xboxille. Tämän lisäksi joissakin kirjastoissa järjestetään lähitulevaisuudessa peli-iltoja tai tapahtumia, joissa myös pelataan hyödyntäen Wiin Sports Packiä. Yhtenä sellaisena voisin mainita seuraavan TUNNE-klubin (10.3.), jonka aiheena on nykyperinne. Aivan, nykyperinne! Mikä onkaan sopivampaa nykyperinnettä kuin konsolipelit. Saan kunnian toimia Wii-työpajan vetäjänä tuona iltana. Aion hioa taitojani omalla Wiilläni:
Olen myös ottanut huomioon sen, että muunkin henkilökunnan pitää osata pelata Nintendo Wiillä. Etenkin jos järjestämme ennemmänkin peli-iltoja asiakkaille. Järjestin viime viikolla opastusta tuon konsolin kiehtovaan maailmaan ja ilokseni osanotto oli suhteellisen suurta. Voipi olla, että jotkut miespuoliset työkaverit eivät olleet kovin tyytyväisiä kun tyrmäsin heidät nyrkkeilyssä. Suostun kyllä uusintaotteluun, jos jollakulla jäi jotain hampaan koloon.
Jatketaan harjoituksia...
Olen myös ottanut huomioon sen, että muunkin henkilökunnan pitää osata pelata Nintendo Wiillä. Etenkin jos järjestämme ennemmänkin peli-iltoja asiakkaille. Järjestin viime viikolla opastusta tuon konsolin kiehtovaan maailmaan ja ilokseni osanotto oli suhteellisen suurta. Voipi olla, että jotkut miespuoliset työkaverit eivät olleet kovin tyytyväisiä kun tyrmäsin heidät nyrkkeilyssä. Suostun kyllä uusintaotteluun, jos jollakulla jäi jotain hampaan koloon.
Jatketaan harjoituksia...
maanantai 23. helmikuuta 2009
Tila on.
Tänne se 'Mediamaja' sitten tulee, siis jos sitä ajatellaan fyysisenä tilana. Paikka on pääkirjaston alakerrassa sijaitseva entinen näyttelytila, Kirjastokahvila ExLibriksen vieressä. Aiomme järjestää täällä mediakasvatustunteja kouluille, työpajoja, kerhoja, tapahtumia ja yllin kyllin hauskaa ja hyödyllistäkin toimintaa nuorille. Tällä hetkellä tila näyttää hylättyjen ja vanhojen kalusteiden varastolta. Tilanne kyllä muuttuu keväämmällä, uskokaa pois. Pinta-alaa on n. 140 neliötä, jotenka tänne mahtuu hyvin vähän suurempaakin tapahtumaa. Kalusteiden pitää olla helposti liikuteltavia, jotta tilaa voi muokata tarpeen mukaan.Kaikki toiminta ei tule tapahtumaan näissä tiloissa. Lähdemme ulos kirjastosta kouluille, kulttuuritapahtumiin, rannalle - minne nyt sitten keksimme lähteä. Jos mahdollista otamme toisen Kouvolan kirjastoautoista ja päräytämme sillä valitsemaamme kohteeseen. Espoossa ja Helsingissä vastaavaa on tehty jo Kesädösän muodossa. Kesä lähestyy pikkuhiljaa ja baana kutsuu...
torstai 12. helmikuuta 2009
Haluatko meille töihin?
Tässäpä teille työpaikkailmoitus:
KOLME MÄÄRÄAIKAISTA PROJEKTITYÖNTEKIJÄN TOINTA
Kouvolan kaupunginkirjasto osallistuu Manner-Suomen ESR-ohjelman projektiin Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt. Projektia koordinoi Tampereen yliopisto. Kouvolassa hankkeen kohderyhmänä ovat nuoret ja maahanmuuttajat.
Hanke pyrkii osallistamaan asukkaita päätöksentekoon, synnyttämään luovuutta ja innovaatioita edistävää verkostoitumista, ehkäisemään syrjäytymistä sekä kehittämään medialukutaitoa. Toimintaa viedään myös kirjaston ulkopuolelle: paikallisiin kulttuuritapahtumiin, jne.
Hankkeelle on jo palkattu toteutukseen osallistuva suunnittelija. Haemme vielä
kolmea määräaikaista projektityöntekijää vuosiksi 2009 - 2011
Rakennamme tiimiä, jolla tulee olla hallussa riittävä osaaminen mm. kirjastoalan, mediakasvatustaitojen sekä tietotekniikan alueilla. Valittavilta edellytetään lisäksi opintoja tai muita näyttöjä toimimisesta nuorison tai maahanmuuttajien parissa.
Edellytämme kaikilta soveltuvaa korkeakoulu- tai ammatillista tutkintoa. Tehtävä edellyttää hyviä tietoteknisiä valmiuksia. Lisäksi tehtäväkohtaisesti edellytämme seuraavaa:
Projektityöntekijä (mediakasvatus), tehtävä 1, ajalle 1.4.2009 – 30.6.2010
Oman tehtäväalueen opintoja ja soveltuvaa työkokemusta.
Projektityöntekijä (maahanmuuttajatyö), tehtävä 2, ajalle 1.4.2009 - 2011
Kokemusta maahanmuuttajien kanssa tehtävästä pedagogisesta tai kotouttamiseen tähtäävästä työstä.
Projektityöntekijä (nuorisotyö), tehtävä 3, ajalle 1.4.2009 - 2011
Edellytämme tehtäväalueen opintoja ja soveltuvaa työkokemusta.
Luemme eduksi kaikissa tehtävissä työkokemuksen murrosikäisten kanssa, samoin kielitaidon, erityisesti venäjän, arabian tai kiinan kielen sujuvan taidon. Luemme eduksi myös mediakasvatukseen liittyvät opinnot sekä sosiaalisen median tuntemuksen.
Työaika tehtävissä 1 ja 3 on 36 h 15 min/vko, kaksivuorotyö
Tehtävä 2 on osa-aikainen, 15-20 h viikossa ja sovitaan valittavan henkilön kanssa.
Palkkaus on kaikissa tehtävissä KVTES:n mukainen. Tehtävät täytetään 1.4.2009 tai sopimuksen mukaan.
Hakemukset tehdään 27.2.2009 klo 15.00 mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.kouvola.fi/hakemukset. Paikkaa haettaessa on ilmoitettava tehtävän numero.
Lisätietoja antaa Heli Metsä, puh. 020 615 5671, heli.metsa (at) kouvola.fi.
Kirjastotoimenjohtaja
KOLME MÄÄRÄAIKAISTA PROJEKTITYÖNTEKIJÄN TOINTA
Kouvolan kaupunginkirjasto osallistuu Manner-Suomen ESR-ohjelman projektiin Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt. Projektia koordinoi Tampereen yliopisto. Kouvolassa hankkeen kohderyhmänä ovat nuoret ja maahanmuuttajat.
Hanke pyrkii osallistamaan asukkaita päätöksentekoon, synnyttämään luovuutta ja innovaatioita edistävää verkostoitumista, ehkäisemään syrjäytymistä sekä kehittämään medialukutaitoa. Toimintaa viedään myös kirjaston ulkopuolelle: paikallisiin kulttuuritapahtumiin, jne.
Hankkeelle on jo palkattu toteutukseen osallistuva suunnittelija. Haemme vielä
kolmea määräaikaista projektityöntekijää vuosiksi 2009 - 2011
Rakennamme tiimiä, jolla tulee olla hallussa riittävä osaaminen mm. kirjastoalan, mediakasvatustaitojen sekä tietotekniikan alueilla. Valittavilta edellytetään lisäksi opintoja tai muita näyttöjä toimimisesta nuorison tai maahanmuuttajien parissa.
Edellytämme kaikilta soveltuvaa korkeakoulu- tai ammatillista tutkintoa. Tehtävä edellyttää hyviä tietoteknisiä valmiuksia. Lisäksi tehtäväkohtaisesti edellytämme seuraavaa:
Projektityöntekijä (mediakasvatus), tehtävä 1, ajalle 1.4.2009 – 30.6.2010
Oman tehtäväalueen opintoja ja soveltuvaa työkokemusta.
Projektityöntekijä (maahanmuuttajatyö), tehtävä 2, ajalle 1.4.2009 - 2011
Kokemusta maahanmuuttajien kanssa tehtävästä pedagogisesta tai kotouttamiseen tähtäävästä työstä.
Projektityöntekijä (nuorisotyö), tehtävä 3, ajalle 1.4.2009 - 2011
Edellytämme tehtäväalueen opintoja ja soveltuvaa työkokemusta.
Luemme eduksi kaikissa tehtävissä työkokemuksen murrosikäisten kanssa, samoin kielitaidon, erityisesti venäjän, arabian tai kiinan kielen sujuvan taidon. Luemme eduksi myös mediakasvatukseen liittyvät opinnot sekä sosiaalisen median tuntemuksen.
Työaika tehtävissä 1 ja 3 on 36 h 15 min/vko, kaksivuorotyö
Tehtävä 2 on osa-aikainen, 15-20 h viikossa ja sovitaan valittavan henkilön kanssa.
Palkkaus on kaikissa tehtävissä KVTES:n mukainen. Tehtävät täytetään 1.4.2009 tai sopimuksen mukaan.
Hakemukset tehdään 27.2.2009 klo 15.00 mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.kouvola.fi/hakemukset. Paikkaa haettaessa on ilmoitettava tehtävän numero.
Lisätietoja antaa Heli Metsä, puh. 020 615 5671, heli.metsa (at) kouvola.fi.
Kirjastotoimenjohtaja
tiistai 10. helmikuuta 2009
Meillä on ryhmä Facebookissa, olemme siis olemassa
Perustin tänään ryhmän Facebookiin: Kouvolan kirjasto - Kouvola City Library. Vihdoinkin mekin pääsimme sinne. Pitkään odotin, että perustaako kukaan muu sitä, mutta mitään ei tapahtunut. Itse on tehtävä, jos meinaa että hommat etenee ja jotain tapahtuu. Nyt meillä on jo huimat viisi jäsentä. Kaikki tosin ovat henkilökuntaa. Joku skeptikko alkaisi varmaan kysellä, että kannattaako sinne liittyä ja onko se todellakin sen väärti, että vääntää naamakirjaan tai vastaaviin palveluihin sisältöä. Mielestäni on. Voisin taas viitata viimeviikkoiseen Hanasaaren seminaariin ja lainata tutkija Kim Holmbergin sanoja: sosiaalisen median avulla kirjastot ilmoittavat "olemme täällä!" Kuka tietää kuinka kauan Facebook säilyy suosittuna sosiaalisena palveluna. Me ainakin seuraamme aikaamme ja toivomme, että ryhmämme tulee olemaan muutakin kuin kirjastoväen temmellyskenttä. Toisin sanoen, toivotamme ilolla asiakkaatkin ryhmäämme.
BBoT-seminaarin antia
Espoon Hanasaaressa järjestettiin viime viikolla todella mielenkiintoinen seminaari: Building Bridges over Tomorrow - Focus on Teen Users! Kahden päivän aikana oli tarjolla inspiroivia puheenvuoroja eri puolilta Pohjoismaita.
Päällimmäisenä seminaarista jäi käteen ajatus siitä, että nuoret pitää saada mukaan kirjastopalveluiden kehittämiseen. Meidän pitää kysyä heiltä mitä he haluavat. Voisimme jopa palkata heitä osa-aikaisesti esim. valitsemaan aineistoa, niin kuin Tanskan Solroedissa on tehty. Tai sitten perustaa ryhmä kahvipalkalla, niin kuin Turun Stoorissa on tehty. Kaikkein mielenkiintoisin esimerkki tulee kuitenkin Århusin Mindspotista: he ovat palkanneet kuusi mindspotteria (16 - 23 vuotiaita iältään), jotka toimivat yhdessä mindkeepereiden kanssa. Mindspotterit etsivät uusia asioita ja järjestävät erilaisia työpajoja ja tapahtumia nuorille.
Vaikka nuoret onkin hyvä ottaa mukaan palveluiden kehittämiseen, ei kaikkien kirjastoihmisten
tarvitse olla nuoria. Tärkeämpää on oma asenne. Kööpenhaminan Blågårdenin johtava kirjastonhoitaja Jakob Laerkes totesi, että nuoret etsivät tietoa, joten minkä ikäinen tahansa voi antaa vastauksia, kunhan hän on ystävällinen ja saa nuoret tuntemaan itsensä tervetulleeksi kirjastoon. Laerkesin esityksessä oli paljon muitakin helmiä. Meidän pitää mm. lopettaa tiskin takana piileskely. Tämä ollaan jo huomattu joissakin kirjastoissa: Kirjasto 10:ssä asiakkaat istuvat kirjastonhoitajien/virkailijoiden vieressä palvelutilanteessa; Malmön Garagetissa ei ole tiskejä lainkaan - virkailijoilla on pienet läppärit. Kannatan tällaista ajattelua: korkeat tiskit karkottavat asiakkaita ja samalla voisi löytyä ratkaisu erääseen ongelmaan - asiakkaat kysyvät mieluummin hyllyttäjiltä, jotka ovat vähiten koulutettuja ihmisiä kirjastossa. Laerkes totesi
myös, että meidän pitää päästä eroon neutraalista kirjastonhoitajasta; esiinnytään omalla nimellä ja pärställä, ja kerrotaan suoraan asiakkaalle mitä mieltä olemme mm. tietystä kirjasta - jos se on täyttä skeidaa, niin saa sen sanoa! Henkilökunnan on oltava vahvoja; heidän pitää pystyä kertomaan asiakkaille miksi muutumme. Tämä koskettaa Kouvolan kirjastoja erityisesti tällä hetkellä: monessa kirjastossa on otettu käyttöön lainaus- ja palautusautomaatteja. Todellakin jokaisen kirjastossa työskentelevän pitää katsoa peiliin. Tanskan Greven kirjaston kirjastonhoitaja Marianne Olsen ilmaisi asian näin: Meidän pitää kysyä itseltämme mitä teemme nuorten kirjastonkäytön hyväksi. Jokaisella on vastuu. Kaikki ovat varmasti samaa mieltä siitä, että yleiset kirjastot tarjoavat tässä maailmassa jotain ainutlaatuista: ne ovat ilmaisia ja ne ovat kaikkia varten - myös nuoria. Kirjastonhoitaja Mikko Winberg Turun Stoorista summasi asian: nuoret tarvitsevat paikan, jossa voivat olla omia itsejään, turvallista paikkaa ihmetellä tai jopa eksyä.
Minkälaisia kirjastojen sitten pitäisi olla. Seminaarissa käytiin paneelikeskustelu, johon osallistui kuusi nuorta Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. He saivat mm. tehtäväksi valita kolme sanaa, jotka kuvaavat kirjaston imagoa. Nämä sanat olivat: quiet, silence, shhh, peace, dusty, books, variety, complicated, old-fashioned, unimportant. Ei kuulosta kovin mairittelevalta. Nuoret ehkä samalla kritisoivat kirjastojen henkilökuntaa. Yksi nuorista totesi, että jos jotakin pitäisi saada pois kirjastoista, niin sellaiset kirjastonhoitajat jotka eivät pidä työstään. Olen samaa mieltä. Ja niin olivat seminaarin muutkin osallistujat. Tarvitsemme asenteiden muutosta. Tanskassa nuorilta oli kysytty minkälaisia kirjastoihmisten pitäisi olla: huumorintajuisia, innostuneita, ystävällisiä, kohteliaita, avoimia uusille ideoille, auttavaisia, ymmärtäväisiä ja optimistisia. Jokainen voi kysyä itseltään:"Olenko minä tuollainen?" Ryhmäkeskustelussa päädyimme seuraavaan lopputulokseen: kysymys ei niinkään ole rahasta vaan asenteesta; tarvitsemme oikeanlaista henkilökuntaa. Tärkeää on myös yhteistyö nuorten kanssa; meidän pitää kehittää kirjastopalveluita nuorille nuorten kanssa.
Tämän vakavan itsetutkiskelun jälkeen ei pidä unohtaa sanoja, joilla Drammenin Stig-Elvis Furset ("Librarian from hell") päätti oman esityksensä: "Pidä hauskaa kirjastossa!". Tämä koskee asiakkaita ja henkilökuntaa. Pitää kokeilla uusia asioita eikä kannata tuhlata 45 minuuttia miettien siirtääkö tuota hyllyä vai ei, kuten kirjastonhoitaja Laerkes sanoi. Virheitä saa tehdä! Eli yrityksen ja erehdyksen kautta kohti parempia nuortenkirjastopalveluita.
Päällimmäisenä seminaarista jäi käteen ajatus siitä, että nuoret pitää saada mukaan kirjastopalveluiden kehittämiseen. Meidän pitää kysyä heiltä mitä he haluavat. Voisimme jopa palkata heitä osa-aikaisesti esim. valitsemaan aineistoa, niin kuin Tanskan Solroedissa on tehty. Tai sitten perustaa ryhmä kahvipalkalla, niin kuin Turun Stoorissa on tehty. Kaikkein mielenkiintoisin esimerkki tulee kuitenkin Århusin Mindspotista: he ovat palkanneet kuusi mindspotteria (16 - 23 vuotiaita iältään), jotka toimivat yhdessä mindkeepereiden kanssa. Mindspotterit etsivät uusia asioita ja järjestävät erilaisia työpajoja ja tapahtumia nuorille.
Vaikka nuoret onkin hyvä ottaa mukaan palveluiden kehittämiseen, ei kaikkien kirjastoihmisten
tarvitse olla nuoria. Tärkeämpää on oma asenne. Kööpenhaminan Blågårdenin johtava kirjastonhoitaja Jakob Laerkes totesi, että nuoret etsivät tietoa, joten minkä ikäinen tahansa voi antaa vastauksia, kunhan hän on ystävällinen ja saa nuoret tuntemaan itsensä tervetulleeksi kirjastoon. Laerkesin esityksessä oli paljon muitakin helmiä. Meidän pitää mm. lopettaa tiskin takana piileskely. Tämä ollaan jo huomattu joissakin kirjastoissa: Kirjasto 10:ssä asiakkaat istuvat kirjastonhoitajien/virkailijoiden vieressä palvelutilanteessa; Malmön Garagetissa ei ole tiskejä lainkaan - virkailijoilla on pienet läppärit. Kannatan tällaista ajattelua: korkeat tiskit karkottavat asiakkaita ja samalla voisi löytyä ratkaisu erääseen ongelmaan - asiakkaat kysyvät mieluummin hyllyttäjiltä, jotka ovat vähiten koulutettuja ihmisiä kirjastossa. Laerkes totesi
myös, että meidän pitää päästä eroon neutraalista kirjastonhoitajasta; esiinnytään omalla nimellä ja pärställä, ja kerrotaan suoraan asiakkaalle mitä mieltä olemme mm. tietystä kirjasta - jos se on täyttä skeidaa, niin saa sen sanoa! Henkilökunnan on oltava vahvoja; heidän pitää pystyä kertomaan asiakkaille miksi muutumme. Tämä koskettaa Kouvolan kirjastoja erityisesti tällä hetkellä: monessa kirjastossa on otettu käyttöön lainaus- ja palautusautomaatteja. Todellakin jokaisen kirjastossa työskentelevän pitää katsoa peiliin. Tanskan Greven kirjaston kirjastonhoitaja Marianne Olsen ilmaisi asian näin: Meidän pitää kysyä itseltämme mitä teemme nuorten kirjastonkäytön hyväksi. Jokaisella on vastuu. Kaikki ovat varmasti samaa mieltä siitä, että yleiset kirjastot tarjoavat tässä maailmassa jotain ainutlaatuista: ne ovat ilmaisia ja ne ovat kaikkia varten - myös nuoria. Kirjastonhoitaja Mikko Winberg Turun Stoorista summasi asian: nuoret tarvitsevat paikan, jossa voivat olla omia itsejään, turvallista paikkaa ihmetellä tai jopa eksyä.
Minkälaisia kirjastojen sitten pitäisi olla. Seminaarissa käytiin paneelikeskustelu, johon osallistui kuusi nuorta Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. He saivat mm. tehtäväksi valita kolme sanaa, jotka kuvaavat kirjaston imagoa. Nämä sanat olivat: quiet, silence, shhh, peace, dusty, books, variety, complicated, old-fashioned, unimportant. Ei kuulosta kovin mairittelevalta. Nuoret ehkä samalla kritisoivat kirjastojen henkilökuntaa. Yksi nuorista totesi, että jos jotakin pitäisi saada pois kirjastoista, niin sellaiset kirjastonhoitajat jotka eivät pidä työstään. Olen samaa mieltä. Ja niin olivat seminaarin muutkin osallistujat. Tarvitsemme asenteiden muutosta. Tanskassa nuorilta oli kysytty minkälaisia kirjastoihmisten pitäisi olla: huumorintajuisia, innostuneita, ystävällisiä, kohteliaita, avoimia uusille ideoille, auttavaisia, ymmärtäväisiä ja optimistisia. Jokainen voi kysyä itseltään:"Olenko minä tuollainen?" Ryhmäkeskustelussa päädyimme seuraavaan lopputulokseen: kysymys ei niinkään ole rahasta vaan asenteesta; tarvitsemme oikeanlaista henkilökuntaa. Tärkeää on myös yhteistyö nuorten kanssa; meidän pitää kehittää kirjastopalveluita nuorille nuorten kanssa.
Tämän vakavan itsetutkiskelun jälkeen ei pidä unohtaa sanoja, joilla Drammenin Stig-Elvis Furset ("Librarian from hell") päätti oman esityksensä: "Pidä hauskaa kirjastossa!". Tämä koskee asiakkaita ja henkilökuntaa. Pitää kokeilla uusia asioita eikä kannata tuhlata 45 minuuttia miettien siirtääkö tuota hyllyä vai ei, kuten kirjastonhoitaja Laerkes sanoi. Virheitä saa tehdä! Eli yrityksen ja erehdyksen kautta kohti parempia nuortenkirjastopalveluita.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
