Tagituksen ihanuudesta

Kirjastoihmisenä ymmärtää hyvin asiasanoituksen merkityksen ja tärkeyden; mitä paremmin asiasanoitettu kokoelma, sitä paremmin löytää asiasanahaulla, eli aiheella, aineistoa. Web 2.0 -työkaluissa pätee sama asia: mitä paremmin tagitat linkit (del.icio.us), valokuvat (flickr), kalvot (slideshare), ja videot (youtube), sitä paremmin ne löytyvät! Sikäli mikäli haluat jakaa ne muiden kanssa. Kun vielä pääsee irti YSA:sta, voi tagittaa mm. linkit juuri omalla tavalla, niin että ne löytyvät helposti. Esimerkkinä voisi mainita ilmaiset valokuvat.

Muutama viikko sitten kirjoitin Last.fm-palvelusta ja sittemmin olen alkanut tajuamaan kuinka upeasta palvelusta on oikeastaan kyse. Keksin alkaa tagittamaan kappaleita ja artisteja/bändejä. Tageja voi laittaa ihan oman maun mukaan, esim. Juanesia on tagitettu monella eri tavalla. Tagit kuten "latin rock", "pop" ja "colombian" ovat ihan peruskamaa, mutta taivas on rajana mitä tageja voi laittaa: "just one favorite song", "officially shit", "yeeeeh cool", "damn sexy man", jne. Kun tagittaa musiikkia, löytää sen paremmin myöhemmin. Last.fm tarjoaa myös tag-radion: "By tagging your music, you're contributing to an always-evolving tag ecosystem of keyword-based playlists." Tag-radio voi olla globaali tai henkilökohtainen. Aivan kertakaikkisen mahtavaa! Last.fm tarjoaa paljon muutakin, joten tutkittavaa riittää.

Meeboilua

Kurssichatissa olen käyttänyt meeboa, enkä Windows Live Messenger -ohjelmaa. Sen asentaminen vaikuttaa niin vaikealta, että en onnistu siinä yksin. Jätän sen siis myöhemmäksi.

Tämän päiväisen chatin jälkeen päätin testata meeboa lisää. Kirjauduin sisään gmail-tunnuksillani, sekä toisella välilehdellä neuvojien gmail-tunnuksilla. Aloitin keskustelun neuvojien kanssa, siis itseni kanssa. Kun lähetän viestin neuvojille, kestää pieni tovi ennen kuin neuvojat saa sen. Sitten vastaan itselleni... tulee hieman skitsofreeninen olo. Onkohan tämä ihan järkevää? No ainakin näen miten viestini menevät perille.

Täytyy testata Messengeriä töissä - muiden ihmisten kanssa!

Jaetaan slaideja

Slideshare on aivan uskomaton palvelu; tälle löytyy ihan varmasti käyttöä työn puitteissa ja muutenkin. Kirjasto 2.0-esityksiä löytyy paljon Slidesharesta. Valitsin kkenneyn Library 2.0: Where do we go from here? -esityksen:

| View | Upload your own

Rekisteröidyin Slideshare-palveluun, mutta en aio ihan heti laittaa sinne powerpoint-esityksiäni. Tässä vaiheessa ne varmasti kalpenevat muiden esitysten rinnalla. Minun kannattaakin etsiä Slidesharesta joku powerpoint-tutoriaali, niin minäkin pystyn luomaan hienoja esityksiä omista jutuistani. Slidecastit kuulostavat hyvältä idealta (slideshare + podcast = slidecast). Tässäkään palvelussa ei tarvitse laittaa kaikkia esityksiä julkisiksi, mutta on erinomainen idea jakaa omat powerpoint-esitykset koko maailman kanssa - etenkin jos itsellä on loistavia visioita ja ajatuksia oman alansa kehittämisestä...

Vihdoinkin Flickr

Kamala kiri on päällä; täytyy tehdä näitä tehtäviä yömyöhään... Nyt päästään siihen asiaan, johon jo etukäteen tutustuinkin osittain: Flickriin ja muihin kuvapalveluihin.

Puunhalauskuva (photograph by Varavas) on Stock.XCHNG-palvelusta: http://www.sxc.hu/photo/1008881


Lisenssin mukaan kuvaa saa käyttää:

• In digital format on websites, multimedia presentations, broadcast film and video, cell phones.
• In printed promotional materials, magazines, newspapers, books, brochures, flyers, CD/DVD covers, etc.
• Along with your corporate identity on business cards, letterhead, etc.
• To decorate your home, your office or any public place.

Lisäksi kuvaajalle pitää ilmoittaa missä käyttää tätä kuvaa.

Flickriä voi hyödyntää monella tavalla kirjastossa. Voimme esitellä itse kirjastoa, näyttelyitä, tapahtumia, jne. Sitä voi myös käyttää hyväksi kirjastonkäytön opetuksessa - myös kirjaston ulkopuolella. Sen lisäksi että kirjastoa ja sen palveluita esitellään asiakkaille, kirjastot voivat tutustua toistensa tiloihin, paikallisiin ratkaisuihin ja henkilökuntaan - ja keskustella asioista. Voisi ajatella että olisi suhteellisen helppoa luoda kansainvälisiä kontakteja muiden kirjastojen kanssa. Työpaikan sisällä voitaisiin laittaa kuvat kaikenlaisista tilaisuuksista ja juhlista Flickriin. Näin ne voisi nähdä muualtakin kuin työkoneilta eikä niitä tarvitse laittaa julkisiksi. Tapoja on monia.

Flickriin kirjauduin jo aiemmin ja laitoin sinne kuvia musiikkiosastosta ja Viipurin kirjastosta. Meidän kirjastolla on tili siellä, mutta kuvia siellä ei vielä ole - paino sanalla vielä.

Reflektointi

Blogiin kirjoittaminen on ollut tähän mennessä ihan positiivinen kokemus. Mitä nyt välillä on tuntenut lievää ahdistusta tekemättömistä tehtävistä, vaikka eihän tämän kurssin tarkoitus olekaan pelkästään se, että tehdään tietyt tehtävät ja kirjoitetaan tehtävänannoissa mainituista asioista - ei vain se suorittaminen vaan se mitä tästä kaikesta syntyy omassa työssä kurssin aikana ja sen jälkeen. Olen välillä innostunut kirjoittamaan muistakin jutuista kuin niistä 23:sta. Ideoistakaan ei ole pulaa; itse asiassa pääni sisällä on aika myllerrys kun erilaiset ajatukset ja visiot poukkoilevat sinne tänne. Olisi kiva päästä toteuttamaan niitä - mitä nyt tämän vuoden aikana ehtii tehdä. Minä nimittäin en tiedä mitään varmaa tulevaisuudesta, sillä olen 'vain' sijainen tämän vuoden loppuun Kouvolan kirjastossa. Toivottavasti saataisiin kasaan mukava ja innostunut porukka, joka ryhtyisi toteuttamaan näitä kirjasto2.0-juttuja, alkaen siitä kirjaston omasta blogista. Blogin pitämiseen voisi osallistua useampikin ihminen, ettei se kaatuisi yhden ihmisen harteille.

Tällä kurssilla on oppinut uusia asioita, joista on ollut paljonkin hyötyä. Olen ihan ihkuna deliin - jos tällainen ilmaisu sallittakoon. Mielenkiintoisia linkkejä tulvii ovista ja ikkunoista. Vaarana ehkä on ähky mutta ei se haittaa. Ehkä olen hamstraaja kirjanmerkkien suhteen, mutta myöhemmin voin alkaa karsimaan käyttämättömiä linkkejä ja järjestämään kirjanmerkkejä paremmin. iGooglekin on minulla päivittäisessä käytössä: en tietenkään lue kaikkia uutisia ja kirjoituksia vaan valitsen mielenkiintoisimmat joihin tutustua tarkemmin. Säästää aikaa!

Aikaisemmin pohdin jo sitä, mitä kaikkea kannattaa paljastaa itsestään netissä: IRC-galleria

Olen laittanut kuvia itsestäni ja esiinnyn koko nimellä täällä, mutta jotkut muut kurssilaiset ovat päätyneet toisenlaiseen ratkaisuun. Olisi edes kiva tietää mistä kirjastosta joku kurssikamu on, kun se on jäänyt hämärän peittoon joissakin tapauksissa. Vaikka toisaalta se on jokaisen oma valinta, mitä täällä kertoo itsestään. Piristävää on kuitenkin jos pistää pikkaisen omaa persoonaa peliin eikä vain kuittaa tehtäviä parilla lauseella. Tääkin on vaan mun mielipide, muut saa ajatella mitä tahtoo!

Nettikeskustelukulttuureista

Tällä kurssilla blogeissa ja niiden kommenteissa on ollut asiallista tekstiä. Johtuneeko se siitä, että olemme kirjastolaisia ja osallistumme tälle verkkokurssille kehittääksemme itseämme omassa työssä ja voidaksemme toteuttaa uusia verkkopalveluja asiakkaillemme - kai tämä on se ensisijainen motiivi? [ai niin, arvotaanhan kaikkien kurssista suoriutuneiden kesken iPod] Me kommentoimme toistemme blogeja, eivätkä ulkopuoliset ole pahemmin osallistuneet näihin keskusteluihin. Mutta eiköhän tämä muutu tulevaisuudessa, kun Suomen yleisissä kirjastoissa alkaa syntyä web2.0-sovelluksia - mukaanlukien enemmän kirjastojen omia blogeja - kuin sieniä sateella. Sitten asiakkaat pääsevät kunnolla antamaan palautetta ja osallistumaan keskusteluun kirjastojen kehittämisestä ja uusista palveluista. Toivossa on hyvä elää...

Olen osallistunut chattiin huimat kaksi kertaa, joten kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että keskustelu on erilaista chatissa kuin blogissa. En hallitse meseä niin hyvin kuin jotkut toiset: minä mietin, ainakin hieman, oikeinkirjoitusta, enkä ymmärrä paljoakaan hymiöistä. Toki mesettäminen on paljon spontaanimpaa kuin blogikommenttien kirjoittaminen. Blogikommentteja ja niiden sananmuotoja voi rauhassa miettiä. Chatissa ei ole aikaa. Jos alkaa miettimään turhan kauan, keskustelun aihe on jo vaihtunut ja itse on pudonnut kärryiltä. Blogikirjoituksiin ei aina tule kommentteja ja jos tulee niin niitä voi tulla aika viiveellä. Chatissa keskustelu on nopeampaa, vaikka toisaalta jotkut keskustelun avaukset saattavat jäädä kokonaan noteeraamatta, etenkin jos osallistujia on paljon ja tempo on nopeaa... :-}

Meitä kirjastonhoitajia on monenlaisia

Omaa kirjastovideota suunnitellessa on hyvä katsastaa YouTuben tarjonta: minkälaisia kirjastonhoitajia maailmalla on. Tässä yksi suosikeistani:

Gorilla kirjastonhoitaja

muita:

Conan kirjastonhoitaja

Vampyyri kirjastonhoitaja

Ninja kirjastonhoitaja

Täytyy varoittaa, että useimmat näistä videoista eivät sovi heikkohermoisille.

Terveisin:

Muuttuvat työnkuvat ja uudet verkkopalvelut

Luin mielenkiinnolla Matin esiselvitysraporttia Yleisten kirjastojen lasten ja nuorten verkkopalveluista. Siinä oli paljon mielenkiintoisia juttuja joita voisi tehdä myös meidän kirjastossa ja muissa uuden Kouvolan toimipisteissä: mm. kirjavinkkejä, satuja ja satutunteja, kirjastonkäytönopetusta ja kirjaston palveluja podcasteina.

Riittääkö meillä työaika kirjasto2.0-sovellusten suunnitteluun ja toteutukseen? Jos ajatellaan mitä todennäköisesti tapahtuu tulevaisuudessa, tulevassa Kouvolassa, niin minun matematiikkani mukaan kirjastonhoitajilla (ja joillakin kirjastovirkailijoilla) on vähemmän neuvontapäivystystä ja enemmän sisätyöaikaa:

1. keskitetyt palvelut pääkirjastossa: vähemmän ihmisiä luetteloinnissa ja aineiston käsittelyssä
2. lainausautomaatit ja lajitteleva palautusautomaatti
3. lainaus- ja palautustiskin ihmiset tekevät yksinkertaisia tiedonhakuja, ehkä varastohakuja

Tämä tarkoittaisi sitä että meillä olisi enemmän aikaa paneutua kaikenlaisiin vinkkauksiin ja muihin tapahtumiin, jotka ovat olennainen osa kirjastojen toimintaa. Ketäänhän ei potkita pellolle, vaikka kunnat yhdistyvätkin ja joittenkin työnkuvat muuttuvat. Toivottavasti kaikkien työnkuvista saadaan monipuolisia ja työ olisi haastavaa ja mielenkiintoista.

Vai onko tämä kaikki toiveajattelua?

IRC-galleria

Olen pitkään miettinyt laittaako omaa pärstäänsä IRC-galleriaan; eihän minulla ole tällä hetkellä itsestäni kuvaa tässä blogissakaan (vaikka alussa olikin ja ehkä laitan jonninmoisen myöhemmin). Pitää tarkkaan harkita mitä kaikkea haluaa paljastaa koko maailmalle - tämähän on world wide web! Kaikki ei varmaan tätä aina tajua: esim. naamakirjassa jotkut paljastavat todella paljon itsestään - eivätkö he tajua että asetuksia muuttamalla kaikki pienet yksityiskohdat eivät paljastu koko maailman facebookpopulaatiolle vai eikö sillä ole heille mitään merkitystä? Ei tietenkään tarvitse aina esiintyä kaikkialla täysin anonyymina, mutta jotain rajaa voisi olla. Työminäni saa olla esillä, olenhan minä sen verran julkisessa ammatissa ja työskentelen asiakaspalvelussa... miten sitten erottaa työminä ja yksityinen minä...

Nämä ajatukset eivät kuitenkaan estä minua hieman tutkimasta mistä IRC-galleriassa on kyse. Lahdessa Galtsun käyttäjiä on 8233 ja Kouvolassa 2531 - siis noin 8 % asukkaista käyttää Galtsua. Keski-ikä on parinkymmenen kieppeillä. Moni nuori on siis IRC-galleriassa, joten tämä voisi olla keino tavoittaa nuoret. En tiedä menisinkö galleriaan yksityishenkilönä, mutta ehkä "kirjastohenkilönä", kuten Päivi ehdottaa. Kirjastot voisivat liittyä erilaisiin yhteisöihin ja levittää lukemisen ilosanomaa ja esitellä kirjastojen palveluita. Myös kirjastoihmiset voisivat verkostoitua - kiitos Annelille hyvistä ideoista! Ehkä Tulevassa Kouvolassa kaupungin/kirjaston työntekijät voisivat tutustua paremmin toisiinsa irc:n avulla, luoda yhteishenkeä ja kontakteja... täytyy yrittää löytää jotain positiivista tästä kauheasta epävarmuuden tilasta, jota kuuden kunnan yhdistyminen aiheuttaa. Kun Kouvolan kaupunki lakkaa olemasta tämän vuoden lopulla, Kouvolan kirjaston työntekijöiden työsopimukset menevät uusiksi. Osan työnkuvat muuttuvat ja ehkä toimipistekin. Mutta tämä menee jo asian vierestä...

Keskustelun tynkä

Aloitin uuden keskustelun Suomi24:n kirjastopalstalla: Palautetta kirjastolle?! Siihen tuli peräti kaksi vastausta vajaassa viikossa, mikä on aika hyvä saldo. Ehkä jos olisin kirjoittanut jotain paljon epäasiallisempaa ja provosoivampaa, kirjoituksia olisi tullut enemmän. Ihan hyvä harjoitus. Nyt vain pitää löytää omanlaiseni foorumi: Suomi24 ei taida olla minua varten; mitä nyt työn puolesta voi käydä katsomassa mitä siellä tapahtuu.

Keskusteluvoorumeista

Tutustuin Suomi24:n Lahti-aiheisiin keskusteluihin. Siellä puhuttiin nuorison kyseenalaisista huveista (bussien penkkien sotkemisesta purkalla), kirpputoreista, työvoimatoimiston ammattitaidottomista (?) virkailijoista, varastetuista polkupyöristä, jne. Kaikesta maan ja taivaan välillä keskustellaan. Melko kaoottista, sanoisinko.

Suomi24:n kirjastopalsta herätti minussa paljonkin tunteita. Aika provokatiivisia kannanottoja löytyi mm. Kirjastot lakkautettava -keskustelusta. Suomi24:een ei tarvitse rekisteröityä; kuka vaan voi kirjoittaa omasta mielestä loistavia mielipiteitä aiheesta kuin aiheesta. Yksi asia vaan tulee mieleen: kun ihmisillä on niin paljon kommentoitavaa ja kysyttävää kirjastoista, miksi he eivät kysy suoraan kirjastoista ja niiden henkilökunnalta? Eräskin kirjoittaja sanoi että suora palaute menisi paremmin perille. Pitäisikö meidän kirjastonhoitajien päivystää Suomi24:ssa ja vastailla kysymyksiin sitä mukaa kun niitä tulee? Vai pitäisikö kirjastojen sivuilla olla parempi keskustelumahdollisuus - ei pelkästään sitä palautelomaketta?

Kirjastot.fi-keskustelupalstoja olen seurannut, mutta en ole ikinä kirjoittanut sinne mitään. Ehkä olisi jo korkea aika tehdä se. Kynnys vain on ollut aika korkea.

Tuntuu siltä ettei foorumeilla ihmiset jaksa katsella vanhoja keskusteluja, vaan he aina aloittavat uuden aiheen, vaikka siitä olisi kirjoitettu jo miljoona kertaa. Siis ihan sama meininki kuin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, johon sain osallistua viime kesänä Lahdessa. Kärjistetysti voisi sanoa, että ihmiset kysyivät kahta asiaa: "Minkä arvoinen tämä raha on?" tai "Annoimme lapsellemme nimeksi X:n, mitähän se mahtaa tarkoittaa?".

Aion osallistua jollekin foorumille hieman myöhemmin...

Herkuttelu jatkuu...

Löysin del.icio.us-palvelun verkostotoiminnon ihan alkuvaiheessa ja verkostooni kuuluu monta 23asiaa-kurssilaista. En ole ryhtynyt fanittamaan ketään kurssin ulkopuolelta, vaikka niinkin voisi tehdä. Selailen kyllä muiden verkostoja ja päädyn vaikka minne. Katson myös usein mitä verkostossani tapahtuu: kuka on laittanut mitäkin kirjanmerkkejä. Testasin tänään ensimmäistä kertaa linkkivinkkien lähettämistä. Laitoin kaikille japanilaista huumoria ja parille työkaverilleni linkin sivustoon, josta löytyy Flickr-työkaluja. Tietysti voisin kävellä pari askelta huoneestani ja kertoa heille kasvotusten linkeistä tai laittaa sähköpostia, mutta del.icio.us-palvelun kautta linkkien lähettäminen onnistuu kaikista kätevimmin. Linkkejähän voi jakaa ihmisten kanssa, jotka asuvat tuhansien kilometrien päässä tai naapurissa, myös sellaistenkin joita ei ole ikinä tavannut. Hämmennyin kyllä hieman yhdestä fanistani: hän on ilmeisesti britti eikä liity mitenkään 23asiaa kurssiin. Minua hän fanittaa varmaan musiikkikirjanmerkkieni takia - vaikka suurin osa tageistani on suomen kielellä. Oho! Fanitan myös tavallaan itseäni, sillä verkostooni kuuluu neuvojat (= Kouvolan kirjaston neuvojat).

23asiaa-tageja on lähinnä tämän verkkokurssin blogeissa eikä paljon muualla. 23things-tageja löytyy sitäkin enemmän. Tallensin mm. supercrazylibrarianguyn blogin, joka käsittelee web2.0-asioita. Blogia kirjoittaa Sam Wallin, amerikkalainen kirjastonhoitaja. Täytyy tutustua tarkemmin amerikkalaisen kollegan kirjoituksiin.

Kouvolankirjasto YouTubessa!

YouTubessa on maistiaisia marraskuun kirjailijavierailusta, jossa tähtenä oli Tommi Liimatta. Bravo Maestro Tonteri! Tästä on hyvä jatkaa - kunhan vaan saamme kirjastoon oman videokameran.

Vielä RSS-tehtäviä

Ennen kuin iskee kamala paniikki tekemättömistä tehtävistä, täytyy yrittää päästä hieman eteenpäin 23asiassa. Etsin syötteitä Suomi.fi-portaalista ja julkishallinnon syötteistä tilasin Eduskunnan kirjaston ja Ilmatieteen laitoksen tiedotteet.

Lista kuntien tiedotteiden syötteistä on hämmentävän lyhyt: ei löydy Lahtea eikä Kouvolaa. Näköjään vain kourallinen kunnista on tajunnut RSS:n kätevyyden. Kirjastot.fi-syötteistä minulla on tiedotteet, ammattikalenteri, linkkihakemisto, keskustelut ja kysy kirjastonhoitajalta. Näiden lisäksi olen tilannut kirjastoaiheisia blogeja: mm. susirajan kirjastontäti ja Tuhat Elämää.

Uutisia seuraan nyt iGooglen avulla. Ylen verkkopalveluista löytyi paikallisuutisia: Hämeen ja Kymenlaakson maakuntauutiset. Minusta RSS-lukijan käyttö on sinänsä kätevää, ettei tarvitse vierailla jokaisella sivustolla erikseen. Vilkaisu iGooglen etusivulle ja näen mitä maailmalla ja kotimaassa on tapahtunut.

Kaikilla mielenkiintoisilla sivustoilla ei valitettavasti ole RSS-mahdollisuutta. Vaihtoehto syötteille tai niiden puutteelle on freeware-ohjelma Webmon. Sen käyttö tietysti edellyttää, että käytössä on Windows-käyttöjärjestelmä ja voi itse asentaa ohjelmia koneelle. Webmonin avulla voi tarkkailla nettisivuja ja niiden muutoksia: voi itse määritellä kuinka usein ohjelma tarkistaa nettisivun ja mitä osaa se tarkkailee. Minä seuraan yhtä foorumia ja olen määritellyt että Webmon ilmoittaa heti, jos viestien määrä muuttuu. Webmonia voi pitää auki, kun puuhailee muuta ja heti kun kuuluu 'bling', tietää että joku on muuttanut jotakin jossain. Näin pystyn hallitsemaan ainakin jotakin tai luomaan itselleni illuusion siitä...

iGoogle vs. Netvibes

iGoogle on osoittautunut todella näppäräksi työkaluksi. Olen laittanut 23asiaa-välilehdelle ihan kaikki kurssitovereiden blogit. Lisää tulee sitä mukaa kun blogilista täydentyy. Eri asia on ehdinkö lukemaan kaikkia; ainakin voin silmäillä otsikoita ja tuumia kannattaako ahdistua siitä, että olen muita jäljessä kurssitehtävissä. Vielä ei kannata huolestua.

Blogit on tietysti aakkosjärjestyksessä- täytyyhän asiat ja tavarat olla järjestyksessä! Minua häiritsee kuitenkin yksi asia iGooglessa: en ole keksinyt miten välilehtien järjestystä muutetaan. Haluaisin laittaa ne tiettyyn loogiseen järjestykseen, mutten osaa. Netvibesissä se onnistuu helposti. Siitä miinus iKuukkelille. iGoogle saa kuitenkin plussaa hienoista teemoista: olen laittanut jokaiselle välilehdelle oman teeman, kaikki liittyvät jotenkin luontoon.

Netvibesin kanssa olen sählännyt tänään aika urakalla. Laitoin neuvojille sähköpostia, jossa kehoitin kaikkia tutustumaan siihen tarkemmin ja tutkimaan mitä kaikkea sinne on viime aikoina lisäilty. Hyvä olisi, jos kaikki lisäisivät sinne tiedotteita yms. joka hyödyttäisi kaikkia neuvojia työssä. Heti kun olin laittanut viestin, Netvibes sekosi jotenkin. Sinne oli laitettu jo aika monta välilehteä, mutta kun painoin F5-nappia, jäljellä oli kaksi välilehteä - Kirjastot.fi ja "Lost". Ajattelin hetken että minä sain Netvibesin sekaisin - apua mitä olenkaan tehnyt! Mihin olivat kadonneet kaikki välilehdet, entä missä niiden sisällöt? Kaikki sisältö oli, Kirjastot.fi-syötteitä lukuunottamatta, Lost-välilehdellä sekaisin. Soitin hätäpäissäni Maestrolle ja hän tuli viipymättä katsomaan tilannetta. Diagnoosi: kyllä se on sekaisin. Täytyi vain alkaa siirtelemään sisältöä oikeille välilehdille. Sain siirrettyä muistilaput ym. oikeille paikoille, mutta sitten huomasin, että välilehdet olivat tulleet takaisin. Lopputulos: tuplat tai peräti triplat samoja välilehtiä. Ja eikun taas muokkaamaan...

Mitä tästä opimme: Netvibesin kanssa ei kannata ryhtyä hötkyilemään, pitää olla kärsivällinen. iGooglen kanssa ei ole ollut tällaisia ongelmia, joten se taitaa vetää pitemmän korren.

Mulla on identiteetti!

Löysin paikan, jossa voi ottaa haltuun oman identiteettinsä: claimID.com on sivusto, josta saa OpenID:n, jonka avulla voi kirjautua moneen palveluun ilman että taas kerran luo uuden käyttäjätunnuksen ja salasanan - tulipas virke! Kuulostaa hyvältä, eipä tarvi kärsiä identiteettikriisistä...

Last.fm

On siis kevät, istun sohvalla ja kärsin... Yhtäkkiä puissa on kauniin vaaleanvihreät lehdet, mikä tarkoittaa vain yhtä asiaa: siitepölyallergia iskee täysillä viattomaan ihmispoloon. Mikään ei ole inhottavampaa kuin kärvistellä sisätiloissa, kun ulkona paistaa aurinko. Antihistamiiniakin saa ottaa vain yhden pillerin päivässä. No, on ainakin aikaa tutkia last.fm-palvelua. Huomasin, että joillakin kurssilaisilla on last.fm-soittolista blogissaan. Minäkin heti halusin samanlaisen omaan blogiini. Soittolistan lisääminen vaatii rekisteröitymistä, joten taas kerran keksin itselleni käyttäjänimen ja salasanan. Kyllä kannattaa laittaa kaikki käyttäjätunnukset "pieneen sinikantiseen ruutuvihkoon".

Last.fm liittyy 23asiaa-kurssiin, vaikka tämä ei kuulukaan niihin 23 asiaan. Kyse on musiikin jakamisesta ihmisten kanssa netissä. Palvelun avulla voi kuunnella musiikkia, löytää uusia mieluisia artisteja ja saada uusia ystäviä ja naapureita musiikkimaun perusteella. Kunhan taas malttaisi lukea ohjeet. Jatkan harjoittelua...

Lisäsin blogiini soittolistan, jolla on lempibändini kappaleita. Näköjään vaihtoehtona on joko se että musiikki pärähtää soimaan automaattisesti tai että pitää itse painaa play-nappulaa. Nyt se alkaa soittaa Liveä heti, mutta ehkä se ei ole paras vaihtoehto. Ei ole kiva jos eksyy jollekin sivustolle ja musiikki täyttää yhtäkkiä surffaajan tärykalvot - kaikillahan ei ole sama musiikkimaku :)... täytynnee harkita asetuksia.