tiistai 17. maaliskuuta 2009

Kööpenhaminan matka pikakelauksella, osa 3

Perjantai

Ensimmäinen kokonainen päivä Kööpenhaminassa ja ensimmäisenä visiitti Suomen suurlähetystöön.

Tämän jälkeen Amalienborgin linna ja kuninkaallisen henkivartiokaartin vahdinvaihto. Sotilassoittokunta säestää ja mustat karhunnahkalakit huojuvat rytmissä.

Pistäydymme upeassa Marmorikirkossa eli Frederikin kirkossa. Jatkamme matkaa linnoitukselle ja lopulta päädymme Den Lille Havfruen luo, joka todellakin on todella pieni. Alueella on enemmänkin mielenkiintoisia patsaita, joita yhdessä ihastelemme ja ihmettelemme.

Seuraava tavoite on lounaspaikan etsiminen. Veljeni vinkkaa erään smørrebrødpaikan ja lähdemme sitä kohti. Se on kuitenkin niin täynnä, että turvaudumme vaihtoehto B:hen. Meillä on aikaa puoli tuntia syödä kasvislounas, mutta me kyllä pystymme siihen, me olemme suomalaisia. Tanskalaisilla menee tuntikausia, mutta kyllä me suomalaiset pystymme syömään nopeasti.

Päivän korkeakulttuuriannos täyttyy Ripley's Believe It Or Not -museossa. Yhteislipulla pääsemme myös Guinnessin museoon. Museoissa kirmailun jälkeen palaamme pølsevaunun kautta takaisin hostellille. Illan kruunaa muutaman hengen torttubileet (puhumme siis kääretortuista).

Muut svenssonit lähtevät ulos, me jäämme hostellin baariin joksikin aikaa.

Kööpenhaminan matka pikakelauksella, osa 2

Torstai

Oven raosta kuuluu "Huomenta! God morgon!" ennen kuin herätyskello soi.

Kävelemme Tukholman vanhan kaupungin läpi ja parkkeeramme itsemme joksikin aikaa kahvilaan, josta saa mielettömän suuria kahviannoksia ja herkullisia muffineita.

Matka jatkuu rautatieasemalle, jossa odotamme matkanjohtajaa, joka selvittää lipunmyynnissä lippujamme, joita ei olekaan oikea määrä, joten odottelua kestää tovi, mikä ei tietenkään paljoakaan haittaa, sillä olemme ajoissa asemalla, vaikkakin junan lähtöä on aikaistettu parillakymmenellä minuutilla - lopulta pääsemme lähtemään kuitenkin alkuperäisen aikataulun mukaan!

Jos VR:llä mättää, niin SJ:lläkään ole kaikki ihan hanskassa. Ainakaan ruotsalaiset eivät osaa laskea: kaksi ihmistä, joihin minä lukeudun, jäävät kaipailemaan kanasalaattilounaspakettiaan. Saamme ottaa tilalle kasvislasagnea.

Matkapahoinvointi helpottaa hieman.

Juna rytkyttää eteenpäin ja joudumme yllättäen vaihtamaan junaa Hässleholmissa, vaikka meidän piti päästä yhdellä junalla Kööpenhaminaan asti. Jatkamme siis business-osastossa (vai karjavaunuko se oli) ja pääsemme Juutinrauman yli Tanskan puolelle.

Kööpenhaminaan pääsemme noin tunnin myöhässä aikataulusta, mutta se ei tunnu missään. Tanskan pääkaupunki odottaa meitä kaikessa harmaudessaan ja märkyydessään. Hostellimme sijaitsee onneksi ihan keskustassa, joten pääsemme nopeasti heittämään kamppeet huoneeseen ja varaamaan sänkypaikat. Ja aika hieno tuo hostelli onkin!

Ilta jatkuu ja tapaamme Kööpenhaminassa asuvan suomalaisen, joka johdattaa meidät intialaiseen ravintolaan. Ruoka on hyvää ja sopivan tulista, mutta laskunmaksun koittaessa alkaa armoton säätäminen, sillä tarjoilija ei voi millään antaa jokaiselle omaa laskua. Kamalan räknäämisen ja tippaamisen jälkeen pääsemme ulos ravintolasta ja saamme jopa matkamuistoksi Bombay-kynän. Jee, matkan parasta antia!

Ruokailun jälkeen lähdemme erääseen pubiin, mutta kamala tupakansavu ja -haju pysäyttää osan meistä. Lähdemme takaisin hostellille päin ja pienen jahkaamisen jälkeen palaamme hostellille menemättä minnekään muualle. Hostellin baari menee juuri nenän edestä kiinni, joten menemme yläkertaan... ja pian nukkumaan. Sitä ennen kuitenkin pieni jumppaesitys eräässä huoneessa...

Kööpenhaminan matka pikakelauksella, osa 1

Kotiuduin eilen Kööpenhaminan matkalta, joten täytyy äkkiä kirjoittaa muistiin mitä tuli tehtyä Svenssonien kanssa Tanskan maalla ja vähän muuallakin. Tässä matka pikakelauksella omasta näkövinkkelistä:

Keskiviikko

Pakkailua, tietysti viime tipassa.

Matkafrank/kalevi/seppo/yrjänä soittaa ja ilmoittaa, että VR:llä mättää ainakin Tampereen ja Turun suunnalla. Päätän lähteä 12.25 junalla ja toivoa, että pääsen ajoissa Turkuun.

Kiiruhdan asemalle ja junailen Turkuun. Nautin junassa lohikeittoaterian, sillä en ole juuri syönyt mitään aamulla.

Turuussa vaihdan rahaa ja käyn tutustumassa mm. kaupunginkirjaston nuorten alueeseen, Stooriin. Vaikka olen lomalla, kyselen hieman nuortenkirjastoasioista ja kerron Kouvolan omasta hankkeesta. Täytyy olla tehokas ja hyödyntää tilaisuus!

Kävelen joenrantaa pitkin terminaaliin. Rinkka ei paina vielä yhtään ja askel on kevyt.

Terminaalissa tapaan tamperelaiset, ne hullut humanistit.

Laivan lähtöä odotellessa hengailemme Hohtogolfissa - wau, mikä paikka, mitkä erikoistehosteet!

Hyttimme sijaitsee autokannen alla, joten suuntaamme laivan uumeniin matkatavaroinemme. Hytissä tutustun lisää kanssamatkustajiini ja kuulemme hyvän leffavinkin ;)

Ruokailua ja laskun odottelua Ellasissa ja sitten juoksujalkaa Taxfreehin - ihanaa tehdä mukahalpoja ostoksia!

Hyttibileet ämmien luona.

Käymme tsekkaamassa Annika Eklundin, mutta se ei jaksa kiinnostaa minua pitkään. Paikka on täynnä mummoja ja vaareja, joten lähden hyttiin.

Saan unenpäästä kiinni aikani kuunneltuani laivan natinaa ja outoja ääniä.

torstai 5. maaliskuuta 2009

Kirjastojuttua alueuutisissa

Jos jäi näkemättä tämän iltainen Kaakkois-Suomen alueuutislähetys, kannattaa katsoa se YLE Areenalta. Se on nähtävillä siellä kuukauden verran. Minua ei voi tuosta pätkästä bongata, vaikka olinkin samaan aikaan töissä pääkirjastossa. Tuon rainan pääosassa ovat muut kirjaston 'linssiluteet'.

tiistai 24. helmikuuta 2009

Työhaastatteluja odotellessa

Scott Adamsilla riittää 'hyviä' niksejä työelämään:
(huom. nautitaan varovasti!)

Dilbert: 29.2.2008
Dilbert: 1.3.2008
Dilbert: 2.4.2008
Dilbert: 29.5.2008
Dilbert: 1.9.2008
Dilbert: 3.11.2008
Dilbert: 5.11.2008
Dilbert: 6.11.2008
Dilbert: 29.1.2009
Dilbert: 2.2.2009
Dilbert: 3.2.2009

Nintendo Wiillä kotona ja töissä

Kouvolan kirjastoissa puhaltavat uudet tuulet, sillä konsolipelit valtaavat kirjastopisteet! Tämä taitaa olla liioittelua, mutta menköön. Kokoelmiin on tulossa muutama lainattava konsolipeli Wiille, PS:lle ja Xboxille. Tämän lisäksi joissakin kirjastoissa järjestetään lähitulevaisuudessa peli-iltoja tai tapahtumia, joissa myös pelataan hyödyntäen Wiin Sports Packiä. Yhtenä sellaisena voisin mainita seuraavan TUNNE-klubin (10.3.), jonka aiheena on nykyperinne. Aivan, nykyperinne! Mikä onkaan sopivampaa nykyperinnettä kuin konsolipelit. Saan kunnian toimia Wii-työpajan vetäjänä tuona iltana. Aion hioa taitojani omalla Wiilläni:




Olen myös ottanut huomioon sen, että muunkin henkilökunnan pitää osata pelata Nintendo Wiillä. Etenkin jos järjestämme ennemmänkin peli-iltoja asiakkaille. Järjestin viime viikolla opastusta tuon konsolin kiehtovaan maailmaan ja ilokseni osanotto oli suhteellisen suurta. Voipi olla, että jotkut miespuoliset työkaverit eivät olleet kovin tyytyväisiä kun tyrmäsin heidät nyrkkeilyssä. Suostun kyllä uusintaotteluun, jos jollakulla jäi jotain hampaan koloon.

Jatketaan harjoituksia...