Tänään oli ensimmäinen mahdollisuus testata messengeriä eli mesettää muiden verkkokurssilaisten kanssa. En asentanut varsinaista ohjelmaa vaan käytin aluksi MSN Web Messengeriä. Sen käyttö takkusi ja olin suurimman osan aikaa epätietoisuuden vallassa: "Mitä oikein tapahtuu?", "Olenko minä nyt mukana?", "Missä kaikki muut ovat?", jne. Kotvan kuluttua Matti, kurssin toinen vetäjä, ehdotti että kokeilen Meeboa. Pääsin kirjautumaan sinne pähkäiltyäni ensin mihin laatikkoon minun käyttäjätunnukseni ja salasanani pitäisi oikein kirjoittaa. Meebo toimikin paljon paremmin ja keskustelijoita tuli mukaan kurssin vetäjien lisäksi viisi kappaletta, allekirjoittanut poislukien. Se on aika pieni määrä, jos ajattelee että kurssille osallistuu 80 ihmistä. Se vasta ajatus onkin, että kaikki kurssilaiset osallistuvat chattiin yhtäaikaa - oi sitä kirjastolaisten kakofoniaa!
Sinänsä chatti oli ihan hauska kokemus. Olin aikaisemmin käyttänyt Skypeä ja silläkin voi lähettää pikaviestejä, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun käytin meseä - koskaan. Puheenaiheet vaihtelivat chatissa ja kirjoitukset poukkoilivat sinne tänne. Keskustelimme mm. e-kirjoista. Opin jotain RSS-syötteistäkin: valittelin ettei iGooglessa näy uudet kommentit, mutta Mace valaisi asiaa sanoen että kommentit pitää tilata erikseen. Vai ymmärsinkö minä tuon asian ihan oikein? En silti tiedä miten se tehdään.
Chatin loppupuolella kokeilimme toista tapaa keskustella: menimme tai yritimme mennä irkkaamaan Webchatiin. Sekin kyllä onnistui, vaikka joillakin oli vaikeuksia kirjautua sisään. Jonkin aikaa piti seurata kahta keskustelua - mitä mesessä tapahtuu ja mitä webchatissa tapahtuu. Toista tuntia kului aikaa tuohon kokeiluun. Näin rattoisasti voi viettää aikaa sisätiloissa, vaikka ulkona on kaunis ilma. Tällä menolla minä pysyn tulevat kuukaudet yhtä kalpean valkoisena kuin olen nyt talvikuukausien jälkeen.
¡Viva La Internet!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
4 kommenttia:
Vitsi mikä vauhti ja meininki! Olen mie kyl mesettänyt ja lapset ovat opettaneet siihen. IRC-calleriaankin lupasivat perehdyttää ja Runeen... mutta kun mie tahon ensin ne syötteet, enkä ymmärrä mitään?
Kyllä se Petri ensi viikolla opastaa...
Kun chattaajia on paljon, seuraaminen tosiaan voi olla aika raskasta. Puheen tyyli muuttuu, lyhyet "jee" ja "hyvä" -kommentit jäävät pois, vähän kuin oikeassakin keskustelussa. Suunavauskynnys siis nousee. Kaikkien juttuja ei tarvitse myöskään lukea, vaan silmämääräisesti tai koneellisesti suodattaa keskustelusta näkyviin vain halutut puhujat. Mesessä helpottaa, jos keskustelijat vaihtavat omien tekstiensä väriä.
Kommenteille tosiaan on omat syötteensä, oman blogisi kommentti-syötteen osoite on http://kouvolanpotero.blogspot.com/feeds/comments/default, en nyt löydä siihen linkkiä tähän hätään. Linkin olemassaolo riippuu blogin asetuksista.
Kalpeuteen auttaa mobiili-internet. Ei ulkoilu ja netti ole toisiaan poissulkevia, vaan tukevia elämänalueita :) Itse kuuntelen monesti puhelimellani podcasteja ja joskus äänikirjoja pyörää polkiessani ja tätä kurssiakin olen näpytellyt taskutietokoneella aurinkoisilla kallioilla eväiden kera.
Juu, en ole minä ehtinyt vielä ryhmäkeskusteluun, kun on aina joogaa sunnuntaisin, tai on töissä tai sitten pitää jo aloittaa vappua..."seliseli". Ajatus vastavuoroisesta kommunikaatiosta käy huvituksena, mutta tää on skeptinen sitä muuhun ammattikäyttöön sovellettuna. Tai no, miksei joku palaveri voisi joskus näin toimiakin, säästää matkakuluissa ja -vaivassa(?) (yksi kokemus puhelinpalaverista, mikä oli aika työläs tapa kommunikoida. Äänet kun tahtoi mennä sekaisin, päällekkäin, tms.) Mesetyksessäkö meetingien mahdollisuus?
Lähetä kommentti